Lyijyy

Joku taas mun selkään hyppää,
toinen bisset päälle läikyttää.
Pojat tuli vähän lyijyttää
joidenkin soitot loppuun asti aina tyyttää.
Lyijyy eli raskast,
kyl omatki jutut lähtee välil vähän hanskast.
Sun läpät ei oo muuttunu,
vaan puutunu.
Taas mukilla meikä ja jutila,
kysy tunnetaaks me jostaki,
pahimmat lyijyt muistaa pakostaki.
Huudat tiskille kuluu mut ei lopu,
tilaat nii paljo et joudut luettelee sotuu.
Tuomari tulee punasta laputtaa,
jos tulit pelkkää selkää taputtaa.
Sylki lentää mun naamaa,
joku ei tullu pärjää vaan kokonaisii seinii maalaa.
Hei lähe menee,
älä tuu lähentelee.
Sä voit lähtee kävelee.
Hei lähe laulaa,
jätä mut rauhaan.
Et sä tajuu mikä on lyijyy.
Sä et oo veistos.
Sä oot vaan lyijy patsas,
pitäskö sun läpät käydä katsastamas.
Kerää kamas tai tilaa mulle juomist,
sä oot niin raskas et sul virtaa öljyy sun suonis.
Lähtee taju niinku junon gigil
koska sul on varmaa saman verran painoo ku biggiel.
Enemmän päätä vähemmän harmeja
vaik sun jutut vituttaaki enemmän ku armeija.
Tiskil heität toverillisen jerryy,
juttu siin niinku stobellinen perryy.
Älä pysähdy mun kohdalla,
turha sun on hyppää larun sillalt ku oot valmiiks jo pohjalla.
Ei tarttee vastaust se on vaa retorist,
kun mä kysyn onks sun jalat valettu betonist.
Ei tipu tippaakaan kiitosta,
kun tuut kertoo ketä sä tunnet, ei kiinnosta.
Hei lähe menee,
älä tuu lähentelee.
Sä voit lähtee kävelee.
Hei lähe laulaa,
jätä mut rauhaan.
Et sä tajuu mikä on lyijyy.